19. heinä, 2022

Olen setämies ja siksi väärässä

Olen valkoinen setä. Tosin en koe sen olevan tärkein minua määrittävä tekijä.

Ajattelutavaltani olen lähtökohtaisesti liberaali, mutta joissakin asioissa konservatiivi. Liberaaliminäni on harmoniassa esimerkiksi sateenkaariajattelun kanssa. Konservatiiviminäni taas arvostaa klassista musiikkia, vivahteikasta ”klassista” suomea ja sukupolveni oppimia hyviksi kutsuttuja käytöstapoja. Kyseenalaistan hierarkkiset valtarakenteet, mutta tarjoudun avaamaan oven naiselle. Kielipoliisiksi tai tapakonsultiksi en kuitenkaan ryhdy, paitsi kielen osalta ehkä vähän.

Arvostan tasa-arvoloikkia, joita on tapahtunut maailmalla, vaikka nykytahdilla suupuolten tasa-arvon toteutumiseen meneekin vielä hurjat 134 vuotta. Meillä muunsukupuoliset on alettu tunnistaa täysiksi ihmisiksi, ainakin julkisessa puheessa, ja naisten kokema lasikatto on alkanut säröillä. Me too -liikkeen myötä seksuaalinen häirintä voi vetää viimeiset henkosensa ehkä jo tällä vuosisadalla.

Hyvillä asioilla ovat varjonsa. Jos esimerkiksi Yhdysvaltain yliopistomaailmassa pohdit ääneen, onko fiksua kieltää lailla she- ja he-pronominien käyttö, niin saat niskaasi syytökset ultrakonservatiivisuudesta ja rasismista.

Tämän on saanut tuta psykologian professori Jordan Peterson arvostellessaan indentiteettipolitiikkaa ja biologisten sukupuolierojen kieltämistä. Hän karrikoi intersektionaalisten feministien edustavan neukkutyylistä totalitarismia, jossa pyritään lailla ja säädöksillä estämään väärät mielipiteet. Hänen mukaansa typerilläkin mielipiteillä on paikkansa.

Ennustajan lahjani ovat vaatimattomat, joten en ota kantaa siihen, mihin maailma on menossa. Ennen keski-ikäiset valkoiset miehen määrittelivät, mistä sai puhua ja mistä ei. Nyt tämä tehtävä on osittain siirtynyt muille ryhmille. Ennen seksuaalivähemmistöjä vainottiin avoimesti, nyt jyrkän linjan konservatiivit ovat uhriutumassa.

On paikallaan, että valtarakenteet horjuvat ja siirtyvät ryhmiltä toisille. Patriarkaatin hegemonia on kestänyt niin kauan, ettei maailma kaadu, jos vihervasemmistokin on välillä niskan päällä, sanokaamme vaikka seuraavat sata vuotta, historiaa korjaavana ja tasapainottavana tekijänä.  Tosin luulen, että valkoisen setävallan arvot ovat vielä pitkään vahvassa normatiivisessa asemassa.

Sananvapaus on uhattuna, ellemme voi esittää myös vääriä mielipiteitä. Hyvää tarkoittavat liikkeet oikealla ja vasemmalla ampuvat sarjatulella itseään jalkaan harjoittaessaan sakinhivutusta eri tavoin ajattelevia kohtaan. Eri asennesuuntausten liipaisinsormi on herkässä.

Omassa pienessä maailmassani seuraan silloin tällöin nuorehkojen tasa-arvoaktivistien keskustelua. Joskus tekisi mieli heittää rakentava kommentti tai tarkentava kysymys. En kuitenkaan uskalla tehdä sitä, koska setänä en tunne syvällisesti oikeaa kielipeliä ja terminologiaa. Itsesuojeluvaistoni laukeaa. Tajuan olevani ulkopuolinen, olen lähtökohtaisesti väärässä. Tai ainakin väärässä porukassa.

Meistä on tullut yliherkkiä näkemään vastavoimia sielläkin, missä on lähinnä kulttuurista ymmärtämättömyyttä ja vajaata tiedostamista. Ikävä kyllä, se sammuttaa reippaan argumentoinnin ja väittelyn.

Sitä kutsutaan yhteiskunnan polarisoitumiseksi.

 

#polarisaatio #patriarkaatti #feminismi #dilaogi #tiedostaminen