28. huhti, 2022

Taistelumoraalilla on väliä

Sota tarjoaa opetuksia muustakin kuin sodankäynnistä. Esimerkiksi työelämästä.

Venäjän surkean sotamenestyksen yhdeksi syyksi on mainittu heikko taistelumoraali. Putin antaa käskyn, kenraalit laativat suunnitelmat ja välittävät ne alemmille johtoportaille, jotka puolestaan patistelevat sotilaat toimintaan.

Voi olla, että ketjussa on pelkkiä heikkoja lenkkejä. Yksi on erityisen silmiinpistävä. Sotilaat eivät ole innostuneita taistelemaan. Panssarivaunuja on hylätty, ja tehtävät on tehty vasemmalla kädellä. Lähes ainoa sotilaiden tunnetiloja heijastava askare on silmitön tuhoaminen ja raiskaaminen, mikä sotateoreetikkojen mukaan ei kuitenkaan kuulu sodankäynnin ytimeen.

Sotilaiden tekemisten perimmäinen liikuttaja on turhautuminen, ei innostus. Syyksi on arveltu heidän mielissään vellova kysymys: ”Miksi me ylipäänsä ollaan täällä? Mitä me puolustetaan?” Sotajoukolla ei ole tunnetta tehtävän merkityksellisyydestä.

Vastaavasti ukrainalaisia ihaillemme korkeasta taistelumoraalista. Heillä on haju siitä, että pelissä on jotain, joka antaa heidän olemassaololleen tarkoituksen: isänmaan itsenäisyys, lasten tulevaisuus, elämän jatkuminen.

Lopputuloksen kannalta ero on kuin yöllä ja päivällä. Korkea taistelumoraali pyyhkii vessan lattiaa vihollisen raskailla aseilla ja miehistön määrällä.

Tässä kohtaa teen suoran vertauksen työelämään.

On uskomatonta, että henkilökunnan taistelumoraali ei ole organisaatioiden agendalla numero yksi. Ainakaan kaikkialla. Tiedän työpaikkoja, jotka ovat kuin Venäjän armeija. Miksi me oikeastaan teemme tätä? Kuka tästä varsinaisesti hyötyy?

Kärjistyneimmillään tilanne on näkynyt hoitoalan työtaistelussa, joka kuitenkin on vain jäävuoren huippu. Ihmiset ovat tulleet tekemään merkityksellistä työtä, mutta työyhteisöjä nakertaa merkityskato, mikä puolestaan on suora ilmentymä työelämän rakenteellisesta vinoumasta. Ihmiset eivät ole töissä kokonaisina ihmisinä. He ovat työelämäkoneen osia, jotka on helposti kulutettavissa loppuun ja vaihdettavissa uusiin.

Vaihdettavien osien oireyhtymä näkyy sekä duunareissa että johtajissa.

Väitän, että hyvän taistelumoraalin omaava työyhteisö yltää 50 prosenttia parempiin suorituksiin kuin puoliteholla toimiva puolivastahakoinen osasto, jonka jäsenten ainoa unelma on työpäivän päättyminen, viikonloppu, loma ja eläke. Hyvinvointi- ja motivaatiotutkimuksissa väitteelle on näyttöä.

Loistavista esikuvista ei ole pulaa. Sellaisia ovat monet tehtäväänsä omistautuneet start-upit, itseohjautuvuuden sisäistäneet palveluyritykset ja muut hyvään johtajuuteen panostaneet perinteiset organisaatiot.

Taistelumoraali syntyy oman edun tavoittelun ylittävästä arvokkaasta missiosta, kirkkaasta visiosta, omasta ainutlaatuisesta tarinasta, arvostavasta johtamisesta, me-hengestä ja mahdollisuudesta toteuttaa omia vahvuuksiaan ja unelmiaan.

Venäjän vai Ukrainan armeija? Siinä on mietittävää meille kaikille, jotka tavalla tai toisella puuhaamme työelämän parissa.

 

#johtaminen #työelämä #taistelumoraali #motivaatio #innostus #turhautuminen #ukraina