20. joulu, 2021

Jeesus kävi joulukadulla

Jeesus teki maanpäällisen kiertomatkan ja pistäytyi Suomeen tekemään havaintoja täkäläisestä elämänmenosta. Hän huomasi monella pyyhkivän hyvin, mutta paljon oli turhautuneita ja syrjäytyneitä kuten aikoinaan Galileassa.

”Onneksi opetin ihmisiä jakamaan omastaan”, hän mietti ja alkoi etsiä hyväntahtoisia ja oikeudentuntoisia ihmisiä. Heitä löytyikin, Pelastusarmeijasta, järjestöistä, työpaikoilta, ruoka-avun jakelijoista, sairaaloista, toreilta, seurakunnista, kaikkialta. Ihmisten hyvä tahto ilahdutti häntä.

Hän jatkoi tarkasteluaan ja uppoutui historian syövereihin ja päivittäisiin uutisiin.

Hänen edellisestä maavisiitistään oli kulunut lähes 2000 vuotta. Sinä aikana hänestä oli kirjoitettu miljoonia oppi- ja hartauskirjoja, esseitä ja teologisia selvityksiä. Silti ihmiskunta oli toraisa ja sotaisa, ja Jumalan luoma maailma oli pahasti haavoittunut.

Jeesus selasi sosiaalista mediaa. Oli tykkäyksiä ja punaisia sydämenkuvia, ja oli loukkaavia kirjoituksia, vihaa ja panettelua. ”Toivottavasti nimeeni vetoava kirkko kuitenkin jatkaa aloittamaani työtä ”, hän mietti.

Nasaretilainen vietti päivän Kirkolliskokouksessa ja pistäytyi Eduskunnassa ja paikallisissa neuvostoissa ja valtuustoissa. Kaikkialla ymmärrettiin vastapuolta tahallaan väärin. Halveksivaa puhettakin esiintyi. Työpaikoilla hän näki panettelua ja kampittelua.

”Kristillisyyttä arvostetaan, mutta mieltäni vaivaa, että minusta puhutaan niin kirjanoppineesti etten itsekään ymmärrä kaikkea. Minuun vedoten ihmisiä tarkkaillaan ja alistetaan. Minusta on muokattu uskonnollisten tunteiden ja sovinnaisuuden harmiton seremoniamestari.”

Jeesus vajosi mietteisiinsä. ”Ihan tätä en tarkoittanut.  En perustanut hierarkiaa vaan rakkauden ja sovinnon liikkeen. Olin vallankäyttäjien äänekäs kriitikko, agitaattori ja kivi uskonnollisten ja maallisten johtajien sandaalissa. Varoitin tuomitsemisesta ja puolustin heikoimpia, puutuin eliitin vehkeilyyn ja vallan kahmimiseen, vaadin oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvon kunnioittamista. En mielistellyt ketään ja kumarsin vain Jumalaa.”

Parantaakseen vaikutusmahdollisuuksiaan Jeesus päätti hakea Taivaanmannun seurakunnan papinvirkaa. Seurakuntaneuvosto kiitteli vuolaasti hänen ansioitaan kirkon perustajajäsenenä, mutta katsoi hänet virkaan pätemättömäksi teologisen loppututkinnon ja pappisvihkimyksen puuttuessa. ”Maallikkona voisitte tietenkin tulla jakamaan virsikirjoja messun alussa”, kirkkoherra lohdutti.

Tuli pakkanen, ja kadut peittyivät ohueen lumikerrokseen. Jeesus tunsi pettymyksen hiipivän mieleensä.

Kirkkaat valot syttyivät. Jeesus talsi Aleksanterinkadun jouluvilinässä ja tunsi itsensä muukalaiseksi, menneen ajan totuudentorveksi. Hän näki vierasmaalaisen kerjäläisnaisen, jonka ohi ihmiset kiirehtivät, jotkut jouluostoksille, jotkut pikkujouluihin tai laulamaan joululauluja, joissa hänen nimensä mainittiin monta kertaa.

Jeesus kosketti naista, paransi hänen keuhkokuumeensa ja pyysi seuraajakseen. He menivät Stockmannille, ja Jeesus osti naiselle ruokaa ja lämpimät vaatteet.

 

Kuva: Kuvatoimisto Vastavalo.net, Marja-Liisa Vähämäki