23. loka, 2020

Mitä tarinaa kerron itsestäni

Elämä on tarina. Tarinankerronta on merkityksen kokemisen yksi pilari, kertovat tutkijat. Millaista tarinaa kerron itsestäni?

Tarinamme palvelevat monia tarkoitusperiä. Joskus niitä kerrotaan totuuden löytämiseksi, joskus sen peittämiseksi.

Käytännössä kaikki tarinamme ovat värittyneitä ja ne kerrotaan merkitysten luomiseksi. Vuosien kuluessa ne värjäytyvät yhä enemmän.

Raamatun kertomukset ovat tästä hyvä esimerkki. Tutkijat ovat pala palalta todenneet, että nämä suuret kertomukset eivät edusta asioita sellaisina kuin ne ovat tosiasiallisesti tapahtuneet. Silti ne kannattelevat jotain, jonka koemme todeksi.

Luomiskertomuksen viesti on, että luomakunta lajien rikkauksineen on arvokas, ”pitäkää planeetasta huolta” -moraliteetti. Näinä ilmastonmuutoksen aikana se on erityisen polttava haaste.

Suomen ja Neuvostoliiton sotakertomukset ovat toisilleen vastakkaisia. Me tietenkin sanomme, että suomalainen tarina on oikea. Venäläiset puolestaan uskovat raudanlujasti omaansa. Sotatarinoita kerrottiin taisteluhengen nostamiseksi tai jälleenrakentamisinnon luomiseksi.

Myytin murskaantuminen on aina kriisi, koskee se sitten sotahistoriaa tai vaikka ihailemaamme henkilöä. Väinö Linna rikkoi myyttejä suomalaisista sotilaista ja tuli samalla luoneeksi uusia myyttejä. Tarinat ovat ajattelumme ja identiteettimme rakennusmateriaalia.

Yritän olla armollinen kaikkia niitä kohtaan, jotka elämäkerroissaan muistavat asioita väärin. Armollisuuteni hiipuu, jos joku kivenkovaan väittää esittävänsä ainoan oikean totuuden. Vilpittömässä tarkoituksessa esitetty kertomus, jossa erilaisista tulkinnoista on valittu itselle edullisin, on elämänhallintamme näkökulmasta jopa oikeutettu.

Tarinani tukee sitä, että säilytän itsekunnioitukseni. Tietenkin voisin kertoa myös raadollisemman tulkinnan, jossa esiinnyn ihanteideni ja kutsumukseni pettäjänä. Suurin huomio kannattaa kuitenkin kiinnittää tarinamme kohottavaan puoleen. 

Kykenemmekö kertomaan tarinamme edes pyrkien totuuteen vai olemmeko kuin natsit, jotka sulkivat silmänsä juutalaisten joukkomurhalta? Elämmekö elämänvalheessa? Tätä pohdiskelen.

Vaikkemme kykene täyteen totuuteen, ei tarkoita, että eläisimme pelkästään valheessa.

Tässä tulee avuksi Aristoteles, joka painotti kohtuullisuutta. Asiat eivät ole mustavalkoisia. Joku on sankari, mutta hän on myös pelkuri. Etiikassa ei ole yhtä totuutta, joka sopisi millilleen jokaiseen tilanteeseen ja jyräisi alleen kaikki muut arvot. Tärkeintä on vahvistaa viisautta, harkintaa ja kokonaisuuden kunnioittamista.

Jokaisen tarina ansaitsee tulla kuulluksi. Olen täällä Vihdissä aloittanut muutaman muun kanssa ryhmäkokeilun teemasta Kerro tarinasi. Alku vaikuttaa lupaavalta.

 

#elämäontarina #totuus #myytti #elämänvalhe #kerrotarinasi