21. syys, 2020

Nuhtelu on heikon johtajan pelimerkki

Oli aika, jolloin johtajan työkalupakin päällimmäiseen lokeroon kuului nuhtelu ja varoitukset.

Pomo ei ollut tyytyväinen alaisen toimintaan, kutsui tämän juttelemaan, rykäisi, vetosi epäsuorasti natsoihinsa ja nuhteli. Puhuttelun päälle hän antoi ymmärtää, että ellei…

Näitä kohtauksia olemme nähneet vanhoissa Suomi-Filmeissä sekä valitettavasti myös arkisessa nykyelämässä.

Useimmissa tilanteissa nuhtelu on vallankäyttöä, alaisen nöyryyttämistä ja heikkoa johtamista.  Toistuessaan se levittää yhteisöön epävarmuuden ja pelon kulttuuria, jossa alaiset toimivat sanktioiden pelosta enemmän kuin sisäisesti motivoituneina.

Nuhtelulla on paikkansa, mutta se kannattaa tehdä vain, jos teko on vakava, kuten jos alainen on syyllistynyt vihapuheeseen, työpaikkakiusaamiseen, epäasialliseen käytökseen tai muuhun rikokseksi epäiltyyn toimintaan.

Vilpittömässä mielessä omia elämänarvojaan noudattava työntekijä ei ansaitse nuhtelua.

Normaaliarjessa nuhtelua parempi on rauhallinen, tasavertainen ja arvostava keskustelu. Mokan tehnyt alainen on ehkä itsekin huomannut virheensä ja on siitä valmiiksi nolona.

Valta-asemaan perustuva nuhtelu on johtamista primitiivisimmillään, ja siihen kannattaa turvautua vihoviimeisenä keinona, kun kaikki muu on yritetty. Sen käyttö henkilöjohtamisen vakiokeinona kielii siitä, että johtaja on menettänyt varsinaisen uskottavuutensa.  

Oululainen pappi Árpád Kovács seurasi omaatuntoaan ja vihki sateenkaariparin. Hän sai tuomiokapitulilta kirjallisen varoituksen. Seurasi valituksia ja oikeuskäsittelyjä. Korkein hallinto-oikeus ei katsonut aiheelliseksi moittia kapitulin toimintaa.

Pastori ei rikkonut Suomen lakia. Hän halusi noudattaa Jeesuksen sanomaa kaikkien ihmisten tasa-arvosta. Tavalla, jonka enemmistö papeista ja muista kansalaisista kokee oikeaksi.

2000-luvun johtamismaailmassa vain harva ristiriita kannattaa ratkaista vallan keinoin. Viime vuosina hierarkkisia rakenteita on pyritty korvaamaan matalilla ja joustaville malleilla, joiden ytimessä on työssä koettu merkityksellisyys ja psykologinen turvallisuus. Tutkimukset osoittavat, että niin johdetut yhteisöt yltävät parhaisiin tuloksiin ja henkilöstön hyvinvoinnin kokemukseen.

Johtamisen uusi maailma on tulossa, mutta vanha maailma nostaa yhä päätään.

Nuhtelujohtamista on yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, kirkossa, kunnissa, virastoissa, eri kokoisissa yrityksissä. Voi olla, että se on harvinaisempaa nuoren polven johtamisessa, mutta epäilen sen olevan muutakin kuin ikäkysymys.

Valtaa voi käyttää väärin kymmenillä tavoilla, kuten ääntä korottamalla, argumentteja yksipuolisesti hyödyntämällä tai vaikka manipuloimalla.

KHO on puhunut. Tuomiokapituli saa jaella varoituksia papeille, jotka vihkivät sateenkaariliittoon. Pakko sen ei kuitenkaan ole tehdä niin. Piispat toimisivat tyylikkäästi ja osoittaisivat henkistä johtajuutta, jos he sopisivat keskenään, että näissä tilanteissa nuhtelu ja varoitukset jätetään antamatta.

 

#nuhtelu #johtajuus #vallankäyttö #tasa-arvo #arvostus #kirkko #nuhtelujohtaminen