5. syys, 2020

Johtamisen taide ja estetiikka

Johtaminen voi olla taidetta, kuten mikä tahansa ilmiö. Siitä vain ei ole paljon puhuttu.

Taide on enemmän kuin taulun maalaaminen, konserton tai biisin säveltäminen ja esittäminen, koskettavan runon kirjoittaminen tai pysäyttävän luontokuvan ottaminen. Se voi olla arkinen hyötykapistus tai tapa kohdata toinen ihminen.

Urheilusuoritus on esteettinen elämys, vaikka useimmissa lajeissa suorituksen tyyli on sijoittumisen kannalta merkityksetön. Erikseen ovat arvostelulajit, joissa voittajaa ei valita mitalla, kellolla tai maalien määrällä vaan tuomareiden arvioilla, kriteereinä tekninen taito ja taiteellinen vaikutelma.

Lionel Messin oikea-aikainen laukaisu kohti maalin alanurkkaa, Therese Johaugin ketterä kipuaminen ylämäkeen ja Lasse Virenin pitkä kiri ovat esteettisiä elämyksiä siinä kuin tenori Luciano Pavarottin heläyttämän aarian toiseksi viimeinen nuotti korkeine b-sävelineen.

Haastavan matemaattisen ongelman ratkaisu on hienoimmillaan elegantti. Äly ja estetiikka kohtaavat. Liikkeenjohdossa voisi puhua elegantista päätöksestä, joka kohdistuu oikeaan asiaan ja on muuta kuin totuttu selkäydinreaktio.

Joskus ajateltiin, että johtamisessa ratkaisevat yksinomaan tulokset, quick and dirty. Todellisuudessa johtamiselta odotetaan myös etiikkaa ja estetiikkaa. Johtamisen tyyli voi joskus olla jopa ratkaiseva menestystekijä. Karkea, kähmivä, karski, kylmä ja kiroileva kohellus sopii ehkä katujengin toimintavaksi, mutta johtajan hyve on arvostus, rehellisyys ja hyvä käytös.

Taiteeksi johtaminen kasvaa, kun johtaja osaa intuitiivisesti valita sanoilleen ja teoilleen oikean paikan ja ajoituksen sekä mahdollisesti yllättävän oivalluksen.

Parhaisiin sävellyksiin kuuluvat riitasoinnut. Kiinnostavassa maalauksessa on muutakin kuin hailakoita värejä. Komediaan sisältyy draamaa ja draamaan ripaus huumoria. Johtaminen on parhaimmillaan, kun siinä esiintyy tilanteeseen sopivia jopa vastakkaisia elementtejä.

Taiteeseen nivoutuu anarkiaa ja kritiikkiä, usein isoinkin annoksin. Ei ihme, että tyrannit pelkäävät taitelijoita, yrittävät saada heidät pönkittämään valtaansa ja epäonnistuttuaan vangitsevat ja teloittavat heidät.

Kuninkaat ja pääministerit vaihtuvat, mutta Shakespearin näytelmät kertovat vuosisadasta toiseen vallanpitäjien sekoiluista. Yhdysvaltain presidentit seuraavat toisiaan epätasaisena jatkumona, mutta Robert Frostin runot kertovat, mikä ihmisyydessä ja vallassa on tärkeintä.

Ilkeimmätkin diktaattorit rakentavat valtapyrkimyksiään ilmentävää taidetta. Vavisuttavana esimerkkinä Hitlerin arjalaisen ihmiskuvan estetiikka ja megalomaaniset rakennusprojektit tai taannoisen Neuvostoliiton paraatit ja kuvasto.

Jokaisesta vaikuttamaan pyrkivästä johtajasta välittyy jonkinlainen estetiikka, tietoisesti rakennettu tai sattumalta syntynyt. Aina on hyvä miettiä, miten sopusoinnussa keskenään ovat julkinen yrityskuva ja arjen johtaminen puheineen ja tekoineen.

Ehdotan, että tulevaisuuden johtajuusarvioissa ja palkitsemisessa olisi kaksi mittaria: tulos ja tyyli. Molemmat 50 prosentin painotuksella. Siitä olisi helppo kehittää kisa ”Vuoden elegantti johtaja”.

 

Aiheesta lisää blogeissani Etiikka ja estetiikka kuuluvat yhteen – E&E elää ja Johtaminen on taidetta. Tai ainakin se voisi olla.

 

 

#johtamistaide #johtajuus #tyyli #taide #estetiikka #etiikka