28. elo, 2020

Johtaja on tarina

Ideat ja kokemukset on vuosituhansien ajan kerrottu tarinoina. Heimokulttuureissa ne kulkivat suullisena perimätietona, sittemmin kirjallisina dokumentteina. Niiden avulla vahvistetiin yhteisön identiteettiä ja välitettiin arjen selviytymiskeinoja.

Syntyi myyttejä, joiden voima ei ole kovissa faktoissa vaan kokemusten taustalla kulkevista virroista ja viisaudesta. Vanhat myytit olivat jumaltaruja tai sankareihin liitettyjä legendoja.

Vanhat mallit voivat edelleen hyvin. Aivomme ovat rakentuneet luomaan ja tulkitsemaan tarinoita.

Vaikuttavien hahmojen ympärille syntyy oma mytologiansa. Heidän yksittäiset tekonsa – hyvät ja huonot – lähtevät vaeltamaan omaa kiertokulkuaan. Mannerheim kuvataan henkilöksi, joka tunsi sotilaansa ja tervehti heitä kädestä pitäen. Oikeasti hän ei voinut tuntea kaikkia, mutta rintamalla käydessään hän puhui ystävällisesti sotilaiden kanssa, ja siitä levisivät kuvat ja kertomukset. Syntyi myytti.

Johtajuuteen liittyy myyttisiä elementtejä monestakin syystä.

1. Ensiksikin johtajuutta on mahdoton määritellä eksaktisti. Määrittelyjä on satoja, mutta johtaminen on myös jotain muuta. Voimme tunnistaa ydinasioita, kuten tehtävä, ihmiset, kommunikaatio ja ryhmä, mutta johtajuus ei tyhjenny niihin. Johtajuus on enemmän kuin mitä johtaja tietoisesti haluaa tuoda julki. Joskus se muu tukee hänen pyrkimyksiään ja tavoitteitaan, joskus se haittaa niitä.

 2. Johtaja elää väistämättä akvaariossa, jota tarkastellaan koko ajan. Hänen persoonastaan ja tekemisistään sikiää tarinoita ja huhuja. Ne saavat alkunsa ehkä yksittäisestä episodista, jossa hän sanoo tai tekee jotain ystävällistä tai epäystävällistä. Vain osa niistä on tarkoitettu kerrottavaksi, mutta niitä kerrotaan kuitenkin.

Johtajia tarkkaillaan moninkertaisesti suurentavalla suurennuslasilla. Tarinat ruokkivat toisiaan. Hyvät tarinat synnyttävät uusia hyviä tarinoita, jolloin johtaja puetaan sankarin viittaan. Huonot tarinat muodostavat pahan kierteen, jossa johtajan hyvätkin aikomukset tulkitaan negatiivisesti.

Johtaja itsessään on tarina.

 3. Monet johtajat muokkaavat tietoisesti todellisuutta luomalla innostavia visioita ja toivekuvia. He luovat tulkintoja ja merkityksiä ulkoisille mahdollisuuksille ja uhkakuville saadakseen yhteisönsä toimimaan toivomallaan tavalla.

Hyvässä tapauksessa johtaja luo symboleita, jotka vahvistavat ryhmän sosiaalisia siteitä ja missiotietoisuutta. Huonoon johtamiseen voi kuulua vainoharhaista ja valheelliseen tilannekuvaan pohjautuvaa vakuuttelua, manipulointia ja retorista toistoa, jonka tuloksena ryhmä alkaa seurata johtajaa sokeasti. Kyseenalaistajat ohjataan ryhmän reunamille tai ulkopuolelle.

On ajateltu, että tulevaisuuden johtaja on tarinankertoja, joka jatkaa aiempien polvien työtä ja johtaa väkensä tarinan seuraaviin vaiheisiin. Parhaimmillaan hän vetoaa ihmisten mielikuvitukseen ja luo esimerkillään ja sanoillaan lähes eeppisen vetovoiman. Tarinoiden avulla mieli rakentaa yksittäisistä sirpaleista kokonaisuuksia.

Kuka enää uskoo, että johtaminen olisi lineaarista syy-seuraussuhteiden hallintaa?

 

Tämän blogin ajatuksia on laajemmin tuoreimmassa kirjassani Johda merkitystä (Aaltonen & Ahonen & Sahimaa, Alma Talent, 2020).

#tarinankerronta #tarinat #johtajuus #myytti #legenda #merkitys #johdamerkitystä