27. helmi, 2020

Työmatkat on ajateltava sekä säästöjen että päästöjen kannalta

Seurasin somekeskustelua siitä, voiko piispa tehdä Suomen sisäisen työmatkan lennolla, jonka edestakainen hinta on 750 euroa. 

Jotkut totesivat, että kiireisen johtajan tulee jättää aikaa perheelleen, joten kulu on perusteltu. Johtajalla on kovat paineet, ja omaakin jaksamista on mietittävä. Toiset katsoivat, että ilmasto- ja taloussyistä olisi suosittava junia tai ainakin halvempia lentoja. Puhuttiin myös tasa-arvosta: voiko diakoniatyöntekijä vedota perhesyihin tai kiireisiin tehdessään seminaarimatkan lentäen?

Liikeyritysten matkakulut ovat mitä ovat, johtajilla on lähtökohtaisesti väljemmät rahankäyttömahdollisuudet kuin assistenteilla. He joutuvat reissaamaan paljon, ja tehokkuusperusteita kalliille liikematkailulle löytyy. 

Lentämisen kohtuullista vähentämistä voi perustella ennen kaikkea vapaaehtoisena ilmastotekona. Tosin rahallakin on väliä.

Julkisella sektorilla on velvollisuus kysyä, käytetäänkö yhteiskunnan veroeurot oikein. Kansalaisena voin edellyttää, että valtion ja kunnan vastuunkantajat näkevät vaivaa löytääkseen kokonaistaloudellisen ja ekologisen tavan työmatkailla.  Joskus on hyvä säästää aikaa, joskus rahaa.

Kirkolle tulee mukaan vielä yksi vastuukerroin. Arvostaisin, jos kirkko näyttäytyisi ekologisuuden ja tasa-arvon puolestapuhujana ja olisi esimerkki muulle yhteiskunnalle, kaikessa.

Lentomatkailuun liittyy monia arvoja ja hyötyjä. Mutta voi olla, että tulevaisuudessa päädytään suuriinkin lentoveroihin ja esimerkiksi henkilö- ja organisaatiokohtaisiin lentokiintiöihin. Niiden aika ei ole vielä, ehkei koskaan. En kuitenkaan hämmästyisi, jos parin vuosikymmenen päästä jonkinlaiset rajoitteet olisivat globaalia arkipäivää. Itse todennäköisesti en pääse tarkistamaan ennusteeni osuvuutta enkä siis myöskään hämmästymään.

Olin aikoinaan suurehkon kristillisen järjestön toiminnanjohtaja. Rahat noin 130 työntekijän palkkaamiseen saimme suurelta osin vapaaehtoisin kannatusmaksuin, pieninä puroina. Työhöni kuului paljon matkustamista eri puolille Suomea. Aika vääristää muistot, mutta en todennäköisesti tehnyt yhtään kotimaan työmatkaa lentäen. Ajatus työn kannattajista ja pienistä puroista oli niin iholla, että me työntekijät pidimme itsestään selvänä matkojen ja kulujen optimointia.

Ainakin yksi kirkkohallituksen yksikkö on kotimaan reissujen osalta päättänyt siirtyä maakuljettimien käyttöön. Yhä useampi yritys, virasto ja julkisen hallinnon yksikkö on alkanut suosia videoneuvotteluja, skypepalavereja ja etäpäiviä säästö- ja ilmastosyistä.

Joskus säästöt ovat lähinnä symbolisia, mutta se ei vähennä niiden arvoa. Ne kertovat siitä, mikä meille on tärkeää. Ne viestivät arvoistamme.

Greta Thunbergin purjehdukselle yli Atlantin on irvailtu, koska lento olisi hyvinkin saattanut olla edullisempi ja ekologisesti perustellumpi. Mutta reissu olikin symbolinen. Tuskin Gretakaan olettaa, että pääministeri Stefan Löfven tekisi Amerikan reissunsa purjeveneellä. Hän antoi viestin, että kaikkea matkustamista ja päästöjä kannattaa jatkuvasti arvioida.

Liikenteen osuus Suomen kaikista kasvihuonepäästöistä on noin viidennes. Sillä siis on merkitystä.

Näin laskiaisviikolla voisimme aloittaa päästöpaaston.

 

#ilmastonmuutos #taloudellisuus #päästöt #tehokkuus #tasa-arvo #säästöt