3. syys, 2019

Merkitystä! Merkitystä!

”Mikä olisi yksi asia, jonka haluaisit opettaa nuorelle johtajalle? Ja miksei vähän vanhemmallekin?”

Tähän kysymykseen olen joutunut joskus vastaamaan. Ja olen yrittänyt vastata, vaikkei olisi kysyttykään. 

En muista, mitä sanoin joskus 40 vuotta sitten. Mutta tiedän, mitä sanoisin nyt. Korostaisin, että johtamisessa on kyse merkityksistä. Niiden tunnistamisesta ja luomisesta.

Merkityksen johtaminen on arkista puhetta. Usein, sillä suuriakin merkityksiä on tärkeä tunnistaa.

Kauan sitten avustin työyhteisöä, jonka jäsenet kokivat arvottomuuden tunnetta ja ristiriitoja. Haastattelin heistä jokaisen, ja illansuussa pidimme yhteispalaverin. Mukaan tuli kaksi johtajaa pääkaupungin pääkonttorista, jolta olin saanut toimeksiantoni.

Kerroin havainnoistani ja esitin pari täydentävää pointtia. Sitten sana oli vapaa. Ensimmäisenä eteen saapui keski-ikäinen möreä-ääninen mustapartainen mies, jota kutsuttiin kympiksi.

Hän maalaili töiden arkea, johon kuului lastaamista ja lastien purkamista, joskus kiireellisellä aikataululla yötä myöten. Sitten hän astui eturivissä istuvien pääpomojen eteen ja totesi: ”Kertokaa meille, miksi me tehdään tätä hommaa, niin kyllä me pojat taas painetaan.”

Hän meni paikalleen. Seurasi hiljaisuus. Pyysin häntä tarkentamaan, mitä hän erityisesti haluaisi kuulla. ”No, vaikka kun pitkä työrupeama on tehty, niin mitä asiakkaat sanovat. Tai miten olemme auttaneet firmaa.”

Toimitusjohtaja kuunteli, nousi seisomaan ja totesi: ”Kiitos. Huomaan, että emme ole kertoneet teille, mitä kaikkea olette saaneet aikaan. Asiakkailta on tullut paljon kiitosta. Olette auttaneet meitä kaikkia pitämään työpaikkamme. Ja ihmiset ovat saaneet lastatut tuotteet.”

Lyhyen rakentavan keskustelun aikana jää murtui. Johtaja sanoi sanansa vilpittömästi ja pahoitteli johtajien ja esimiesten ymmärtämättömyyttä. Lupasi, että siitä lähtien toimitaan toisin.

Ihmiset haluavat kokea, että heidän työllään on merkitys.

Toisenkin pohdinnan muistan. Yksikön asiantuntija oli raatanut muutaman viikon. Lopulta ilmeni, että hän oli ratkaissut kokonaan väärää ongelmaa.

Korkealta taholta tuli pyyntö ylimmälle johtajalle, joka delegoi tehtävän johtoryhmän jäsenelle, joka siirsi sen ´päällikölle, joka jatkoi ketjua tiimivastaavalle, joka antoi työn asiantuntijalle.

Ketjun varrella katosi tieto siitä, miksi tehtävä oli tärkeä ja keille se oli tärkeä. Oli jotain, joka piti suorittaa, mutta suorittajalta puuttui käsitys tehtävän varsinaisesta merkityksestä.

Rikkinäinen puhelin, sitä työelämä ja johtaminen on täynnä, toimeksiantoja, joissa on kuvaus suoritteesta mutta ei sen merkityksestä.

Yksikön johtoryhmä sopi, että siitä lähtien jokainen ryhmän jäsen ottaa aina viestikapulan vaihdon yhteydessä puheeksi tehtävän merkityksen. ”Kysyn esimieheltäni, miksi tämä tehtävä on suoritettava ja ketä se palvelee. Vastaavasti kerron alaiselleni, mistä lopulta on kyse.”

Muutama ylimääräinen merkityskysymys ja -keskustelu vie aikaa pari kolme minuuttia. Ajanhukkaa se ei ole. Suurinta ajanhukkaa on touhuta asian parissa ymmärtämättä sen merkitystä.

Ajoittain on pohdittava koko organisaation olemassaolon tarkoitusta, mutta usein pelkät arjen keskustelut lisäävät merkityksen kokemusta.

 

Ps. Olen kirjoittamassa kirjaa Johda merkitystä, yhdessä Pirjo Salmisen ja Jaakko Sahimaan kanssa (Alma Talent, keväällä 2020). En tiedä, tulevatko kuvaamani tarinat kirjaan.

 #merkitys #johtaminen #miksi #toimeksianto #työelämä