7. elo, 2019

Moraalia tulee opettaa. Ainakin ihmisille.

”Etiikka lähtee kotikasvatuksesta. Ei siihen myöhemmin enää voi vaikuttaa.” Tämä on yksi moraalikasvatukseen liittyvä väärä uskomus. 

Kotikasvatuksella on suuri merkitys, mutta moraalista ajattelua ja toimintaa voi ja pitää oppia läpi elämän. Varsinaista moraaligeeniä meillä ei näytä olevan. Etiikkaa ja arvoja ei voi suoraan johtaa biologiasta (ks. Juhani Pietarisen artikkeli). 

Miten etiikkaa tulisi opettaa? Lähtökohdaksi sopii tuttu ajatus, että aikuinen oppii tekemällä, pohtimalla, tutkimalla, ottamalla mallia, ratkaisemalla todellisia ongelmia ja keskustelemalla. Teoriatausta on hyödyllistä mutta ei vielä takaa moraalista toimintaa.

Etiikkaa on perinteisesti totuttu pitämään juhlallisena ja ylevänä asiana, jota täytyy käsitellä syvämietteisesti ja sivistyssanoin. Oikeassa elämässä eettiset ratkaisut ovat tavallisia arjen valintoja, useimmiten lähes selkäydinreaktioita, joita ei sen kummemmin perustella rationaalisesti. 

Moraalin opetuksessa on alettu korostaa hyve-etiikkaa, jossa huomio kiinnitetään henkilön luonteeseen. Hyvän tekemisessä ei auta, että tietää millainen on hyvää toimintaa. On tärkeää myös haluta hyvää sekä toimia hyvin, jopa tilanteessa, jossa hyvästä toiminnasta aiheutuisi haittaa itselle tai omalle ryhmälle.

Miten kykenen seisomaan se takana, minkä tunnen oikeaksi? Moraalin happotesti on, kun näen ryhmäni suuntaavan eettisesti harmaalle alueelle enkä haluaisi leimautua vastarannan kiiskeksi ja ilonpilaajaksi. Siinä kysytään selkärankaa.

On helppo piiloutua ryhmän tai ammattiroolin taakse. Tällaisesta piiloutumisesta on historiassa karmeita esimerkkejä, räikeimpinä natsi-Saksan kokemukset.

Jokaisessa firmassa on ”talon tapoja”, hyviä ja huonoja. ”Näin meillä toimitaan.” ”Näin on aina tehty.” Tunnettu apinat häkissä -tarina kuvaa kritiikitöntä sopeutumista ryhmän kulttuuriin. Etiikka on kysymysten tunnistamisen ja tekemisen taidetta.

Hyvän etiikkavalmennuksen tunnusmerkkejä voisivat olla esimerkiksi:

  • Paljon keskustelua, pohdintaa ja oikeiden tilanteiden tutkimista
  • Arjen tilanteet ja niissä koettu esimerkin voima 
  • Ilmapiiri, jossa on sallittua ja jopa toivottua kyseenalaistaa
  • Sopiva annostus teoreettisia viitekehyksiä

Etiikka on voimavara, ei rajoite. Kysymys kuuluu, miten hyvät toimintaperiaatteet voisivat toimia perustehtävän energianlähteenä. Tällöin vastuullinen toiminta linkittyy osaksi strategiaa ja toiminnan ydintä. 

Vastuuohjelmia ja eettisiä ohjeita laadittaessa on kriittisen tärkeää, että mahdollisimman moni osallistetaan työskentelyyn ja että ohjelmien ydinajatukset vakiintuvat koko organisaatioon. Tarvitaan koulutusta, keskustelua, esimiestoiminnan kehittämistä ja monipuolista viestintää.

Irtoetiikka ei kanna pitkälle. Integroitu etiikka on organisaation menestystekijä.

 

#etiikka #moraali #hyve-etiikka #oppiminen #valmennus #johtaminen #yhteisö #luonnonvalinta