18. helmi, 2019

Etiikan tosi lyhyt oppimäärä

Mistä oikeastaan puhumme, kun keskustelemme etiikasta? Seuraavassa on tiivistelmä aiheesta.

Etiikan pääuomiksi on laskettu kolme suurta: seurausetiikka, velvollisuusetiikka ja hyve-etiikka.

Seurausetiikka eli teleologinen etiikka kiinnittää huomion tekojen päämääriin ja seurauksiin. Pyrimme etsimään mahdollisimman suurta hyvää mahdollisimman monille. Tämän ajattelun tunnetuin muoto on utilitarismi, joka miettii toiminnan hyödyllisyyttä, varsinkin pitkällä aikavälillä. 

Velvollisuusetiikan lähtökohta on, että etiikka itsessään velvoittaa. On oikein toimia oikein.  Velvollisuuseettiset eli deontologiset periaatteet ovat yleispäteviä sääntöjä. Sen keskeisiä teemoja ovat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo.

Hyve-etiikan juuret ovat antiikin Kreikassa. Viime vuosikymmeninä se on kokenut vahvaa nousua. Se korostaa luonteenpiirteitä ja erityisesti hyveitä, kuten rakkaus, oikeudentunto, rohkeus ja viisaus. Eettinen toiminta lähtee itsetuntemuksesta, Sokrateen ”tunne itsesi” -hengessä.

Näiden valossa etiikka vastaa kolmeen kysymykseen: Mikä on hyvää? Mikä on oikein? Mikä on hyvä ihminen?

Kolmen suuren rinnalla on puhuttu oikeudenmukaisuuden ja välittämisen etiikasta. Jälkimmäinen pyrkii ottamaan huomioon kunkin ihmisen yksilöllisen ja ainutlaatuisen tilanteen.

Turvallisilla vesillä seilaamme tunnistaessamme, että harvoin kykenemme ratkaisemaan tilanteita vain yhden tulokulman perusteella. Voimme toimia oikeudenmukaisesti, mutta siinä sivussa aiheuttaa suuren vahingon yksilölle. Toisaalta voimme pelastaa yksittäisen henkilön, mutta samalla herätämme kysymyksen siitä, pitäisikö kaikkien muidenkin saada sama kohtelu.

Eettinen ajattelu on kykyä tarkastella samanaikaisesti monia näkökulmia. Siihen kuuluu myös kyky kokea myötätuntoa. 

Jotkut eettiset linjaukset on mahdollista kiteyttää säännöiksi, kuten 10 käskyä tai yrityksen eettiset ohjeet. Säännöillä on paikkansa, mutta loppujen lopuksi etiikka on ajattelutapa. Laajinkaan sääntökokoelma ei riitä kattamaan kaikkia eteen tulevia tilanteita. Fiksuinkaan periaate ei voi yhdellä iskulla ottaa huomioon valintojen kaikkia ulottuvuuksia.

Eettisen ajattelun kulmakiviä ovat nykytilanteen monipuolinen tarkastelu sekä päätöksen seurausten kuvittelu. Etiikka vaatii mielikuvitusta. Asiat eivät oli niin mutkattomia kuin miltä ne joskus näyttävät.

Meillä on taipumus toistaa itseämme, käyttää totuttuja tapojamme ratkaista ongelmia. Yksi etenee poikkipinoon-systeemillä, toinen ottaa aikalisän ja pyörittelee asioita mielessään. On hyvä tunnistaa omat vakiotottumuksensa sekä suhtautua niihin kriittisesti. Etiikkaan kuuluu kyky tarvittaessa muuttaa ajatuksiaan ja fiksoitumiaan.

Eettinen toiminta mahdollistuu vasta, kun minulla on kyky valita toimintatapani. Selkäydinreaktioni voi toimia useimmissa tilanteissa, mutta joskus se voi aiheuttaa tuhoa.

Joitakin yksinkertaisia apukysymyksiä kannattaa miettiä ennen päätöksentekoa. Tässä muutama esimerkki:

  • Voinko toimia näin menettämättä itsekunnioitustani?
  • Voinko rauhallisin mielin mennä kertomaan päätökseni niille, joita se koskee?
  • Olenko valmis lukemaan tekoni seurauksista seuraavan päivän Iltasanomista?

 

Ps. Täydentävää lukemista ja pohdittavaa löydät seuraavista blogeista:

 

Etiikka on ajattelutapa, jota tuetaan ohjeilla.

Etiikka ja estetiikka kuuluvat yhteen.

Etiikasta on puhuttava. Varsinkin eettisestä ajattelusta.

Etiikka kannattaa.

Johtaja, kehitä persoonaasi.

Etiikka on kykyä luopua ideologisista ehdottomuuksista.

Olenko moraalinen vai moraaliton? Olen.

Huippuuden etiikkaa ja huippupultsariutta.

Onko maailma eettistynyt vai raaistunut?

Viidakkominä ja merkitysminä

Roboetiikkaa, osa 1. Kirje robotille.

Roboetiikkaa, osa 2. Robotiikka muuttaa meitä.

Fifa, Blatter ja eettinen kulttuuri

Mitä johtajan tulee tietää organisaationsa etiikasta?

Mitä yrityksen hallituksen ja johdon tulee tehdä, jotta yritys ei ala kärsiä moraalikadosta?

Miten ylin johto varmistaa toimintansa eettisyyden?

Etiikka ja vastuullisuus kuuluvat yrityksen ytimeen.