18. joulu, 2018

Jeesus pyrki papiksi

Seurakuntaan haettiin pappia. Yksi hakijoista oli Jeesus Nasaretilainen, mikä aiheutti Tuomiokapitulissa hämmennystä. Hakijan henkilöllisyys vahvistettiin ristikuulusteluin ja DNA-testein. 

Varmimmaksi vakuudeksi asia haluttiin varmistaa vielä hakijan osaamisen tarkistuksella, ja Jeesusta pyydettiin tekemään jokin sopivaksi katsomansa ihme. Siinä samassa Jeesus muutti kapitulin jäsenten kahvin viiniksi. Se ilahdutti useimpia, mutta yksi jäsen koki sen epäluterilaiseksi, koska Luther tykkäsi enemmän oluesta. 

Varsinaisesta asiasta ei kuitenkaan ollut epäilystä. Hän se oli. Kirkko joutui kinkkiseen tilanteeseen.

Tämä on kiusallista, totesi piispa Hengenjano kiiteltyään hakijaa ja saateltuaan hänet ovelle. Kai hänen täytyy saada vaalisija, onhan hän sentään kirkkomme merkkihenkilö ja muutenkin ansioitunut elämänmuotomme kehittäjänä. Mitä mediakin sanoo, jos hänet jätetään rannalle?

Hänen ansioitaan ei voi kiistää, jatkoi asessori Pahkapykälä. Kieltämättä hän on organisaatiomme perustajajäsen, Founding Partner. Mutta huomauttaisin, että viranhaltijalta vaaditaan teologinen loppututkinto, todistus ruotsinkielen taidosta sekä muukin sopivuus papinvirkaan. Tokko hänellä on näitä pätevyyksiä. Ainakaan ajantasaisia.

Ei todellakaan ole, jyrähti asessori Saitakylpy. Aramean kieltä hän hallitsee, mutta mitä hän tietää dogmatiikasta ja liturgiasta? Osaako hän edes laulaa? Ihmissuhdetaitojenkin osalta olisin varauksellinen. Muistaakseni hän rettelöi paikallisen papiston kanssa. Ties mitä kapinaa villitsee seurakuntiimme ja suomalaiseen yhteiskuntaan. 

Keskustelu polveili. Jotkut muistuttivat, että Jeesus oli kuitenkin rauhan kannattaja ja tuli toimeen vierasuskoistenkin kanssa. 

Psykologisiin testeihin Jeesusta ei tohdittu lähettää, koska pelättiin hänen ihmetempullaan loihtivan itselleen sopivat tulokset. Lopulta piispa sai tehtäväkseen kirjoittaa hakijalle viestin: 

Arvoisa Jeesus Nasaretilainen. Kiitos hakemuksestanne. Arvostamme uraauurtavaa työtä, jota olette tehnyt kirkkomme eteen. Valitettavasti minun on todettava, että ette täytä papin viran pätevyysvaatimuksia, mitä tulee akateemiseen koulutukseen. Joten emme voi pitää Teitä vaalikelpoisena.

Olette varmasti huomannut, että kirkossamme käydään kiivasta keskustelua siitä, kuka on oikeassa uskossa ja millaista oppia meidän tulisi noudattaa. Kirkon hallinnon tekemän riskikartoituksen mukaan teidän astumisenne kirkolliseen virkaan toisi lisää hämmennystä keskuuteemme.

Rohkenen myös todeta, että muutenkin aika on ajanut ohitsenne. Suosittelemmekin ystävällisesti, että palaatte sinne, mistä tulitte. Olettehan jo eläkeiässä ja ansaitsette pitkän levon.

Tai entä jos hakisitte muunlaista työtä, vaikka pakolaiskysymysten, terveydenhuollon ja köyhien ruoka-avun parissa tai Pelastusarmeijassa, jossa tarvitaan päivystäjiä joulupatojen äärelle. Ja voisittehan näin joulun alla vaikka suorittaa kotikäyntejä, joku varmasti avaa Teille ovensa. Onhan sentään syntymäpäivänne.

Joka tapauksessa Hyvää joulua Teille ja kaikille Eetosta ja paatosta -blogien lukijoille. 

Ps. Joulu on muisteloiden aikaa. Tässä minun joulumuistojani.