9. joulu, 2018

Ihmissuhteen tuulikorjaus

Voin kohdata toisen realistisesti sellaisena kuin hän on tai voin aliarvioida häntä tai yliarvioida.

Intuitiivisesti puolustamme ehkä realismia. Miksi haihatella mihinkään suuntaan? 

Usein tosin aliarvioimme toista, ehkä mielestämme hyvistä syistä. Hän on liian nuori ja kokematon. Hänellä on väärä sukupuoli tai etninen tausta. Viimeksi hän epäonnistui pahasti.

Yliarvioimiseenkin ovat syynsä. Satun tykkäämään hänestä, ainakin jostain hänen yksittäisestä piirteestään. Hän on kaverini. Tunnen hänen perheensä.

Mikä näistä kolmesta suhtautumistavasta on paras? Se riippuu tietenkin tilanteesta. Sekä siitä, haluanko auttaa henkilöä kehittymään vai onko tavoitteeni kilkata hänet sivummalle.

Kaikilla suhtautumistavoilla ovat käyttäjänsä. Vuosia sitten kuulin henkilöstä, jota yhteisö piti luuserina. Olisimme loistoporukka, jos pääsisimme eroon siitä luuserista, he puhuivat. Luuseri tosiaankin epäonnistui jatkuvasti eikä edes pyrkinyt kunnon onnistumisiin.

Ryhmälle tuli uusi pomo, joka ensi töikseen antoi luuserille vaativan projektin. Muut ryhmäläiset olivat kauhuissaan, mutta eivät tohtineet haastaa uutta esimiestään.

Luuseri hoiti homman loistavasti. Miten siinä noin kävi, he miettivät. Sitten joku hoksasi: uusi pomo ei tiennyt, että se tyyppi oli luuseri.

Ryhmä teki hänestä luuserin uskomalla, että hän oli luuseri.

Liputan vahvasti sen puolesta, että keskimäärin parasta on yliarvioida henkilöä. Minulla on siihen perusteet. Kutsun sitä tuulikorjaukseksi.

Nimityksen hokasin kuunnellessani vuonna 1972 kuvattua Viktor Franklin puhetta. Se on runsaat neljä minuuttia, kannattaa kuunnella. Tämä legendaarinen psykiatri ottaa esimerkin pienkoneen lentämisestä. Jos otan kompassin avulla suunnan kohti maalia ja lähden lentämään suoraan kompassin osoittamaan suuntaan, voin päätyä kauas maalista. Lentämisessä kun tähtäyspisteen tulee tarkentua tuulen mukaan. Sama pätee vaikka Kaisa Mäkäräisen ammuntasuorituksessa tai Pirkko-vaimoni jousiammuntaharrastuksessa.Tuulikorjaus.

Aivotutkijat ovat tienneet pitkään, että aivomme rekisteröivät herkemmin negatiivisen kuin positiivisen palautteen. Siksi positiivista on annettava 3 – 5 kertaa enemmän. Eikä palautteen määrä tai laatukaan vielä ratkaise. Palautteessa on kyse myös siitä, miten suhtaudun toiseen.

90-luvulla bongasin Goethen ajatuksen, jossa hän puhuu ihmisen kohtelemisesta. Viktor Frankl viittaa tähän samaan legendaariseen ilmaisuun:

”Jos kohtelet ihmistä sen mukaan, miltä hän näyttää tai mitä hän on, teet hänestä huonomman kuin mitä hän on. Mutta jos kohtelet häntä kuin hän olisi se, mitä hänestä hänen mahdollisuuksiensa mukaan voisi tulla, teet hänestä sellaisen kuin mitä hänen tulisi olla.” 

Ihmissuhteen tuulikorjaus on, että katson toista hyvällä silmällä, ehkä hieman idealistisesti pyrkien kiinnittämään ajatukseni hänen parhaisiin puoliinsa sekä ennen kaikkea hänen mahdollisuuksiinsa.

Miten suhtaudun kollegaani, alaiseeni, pomooni, ystävääni, lapseeni? Suhtautumisellani vaikutan hänen tulevaisuuteensa. Suhtautumistapani päätän minä itse, ei kukaan muu.

Millaisen tuulikorjauksen voisit aloittaa tänään? Suhteessasi keneen?

 

#asenne #suhtautuminen #ihmissuhde #yliarvioiminen #aliarvioiminen #ihmissuhde #tuulikorjaus