2. maalis, 2018

Etiikka on ajattelutapa, jota tuetaan ohjeilla

Eettinen yhteisö on vahva yhteisö. Eettinen johtaja on vahva johtaja.

Kirjoitin äskettäin artikkelin Miten kirkko varmistaa toimintansa eettisyyden? Ehdotin, että kirkko alkaisi selvittää, tarvitseeko se erityisen eettisen toimikunnan, vähän samaan tapaan kuin muilla toimialoilla ovat omat eettisyyttä vahvistavat elimensä.

Minusta kirkko tarvitsee sellaisen. Kaikki suuret yhteisöt tarvitsevat.

Tosin eettisyyttä ei voi pomminvarmasti varmistaa parhaillakaan säännöillä ja rakenteilla. Kyse on lopulta yksilöiden ja yhteisöjen ajattelutavasta ja kulttuurista. Etiikan ohjenuorana on Kultainen sääntö: Tee toiselle, mitä toivot hänen tekevän sinulle.

Tämä vastavuoroisuuden periaate on ilmaistu eri sanoin useimpien kulttuurien ja uskontojen piirissä: ”Älä tee toiselle, mitä et halua hänen tekevän sinulle.” – Juutalaisuus. ”Kukaan ei ole uskova, jollei hän toivo veljelleen samaa kuin itselleen.” – Islam. ”Mitä et toivo itsellesi, älä tee myöskään toisille.” – Konfutselaisuus.

Jos sisäistämme Kultaisen säännön, pääsemme pitkälle. Mutta käytännössä tämä ylevä periaate yksin ei riitä.

Sitä tukemaan on laadittu tarkempia ohjeita, joista meille tutuimmat ovat ikivanhat Kymmenen käskyä. Erilaisia ohjeita on laadittu useimmille elämänaloille liike-elämästä urheiluun ja tieteestä kaupankäyntiin.

Ohjeita tarvitaan, koska meidän mielikuvituksemme ei yksinkertaisesti riitä kuvittelemaan, mitä Kultainen sääntö voisi tarkoittaa vaikka firman hankintaprosesseissa, henkilöstöpolitiikassa tai sijoitustoiminnassa. Eettiset valinnat tapahtuvat aina jossain kontekstissa, tilanteessa, ajassa ja paikassa.

Eettiset ohjeet ovat esimerkkejä siitä, mitä juuri siinä yhteisöissä pidetään erityisen esimerkillisenä tai toisaalta kartettavana toimintana. Listan ei pidä eikä edes tarvitse olla pitkä. Hyvin sisäistetyt ohjeet auttavat ymmärtämään, miten pitäisi toimia niissäkin tilanteissa, joita varten ei ole sovittuja ohjeita.

Sääntöjen ongelma on, että ne ovat helposti mustavalkoisia. Lahjukset kielletään, mutta millainen lahja tai ystävällinen palvelus katsotaan lahjukseksi? Maksimihintoja on määritelty, mutta 50 euroa merkitsee eri asiaa Saksassa kuin Ugandassa. Aina tarvitaan kypsää harkintaa, ajattelua, tilanteen ja vivahteiden tajua sekä kykyä hahmottaa monia samanaikaisia muuttujia.

Jos etiikka olisi pelkkiä sääntöjä, moraalisen masiinan rakentaminen olisi tekoälykoodareille vain ajan kysymys. Mutta eettinen ajattelu on muutakin. Se on kykyä hahmottaa monimutkaisia, monitasoisia ja ristiriitaisia tilanteita historioineen ja vivahteineen.

Eettisen toimintaan kuuluu myös taito tunnistaa tunteita, omia ja toisten. Ilman osapuolten itsetuntemusta ja empatiakykyä parhaatkin ohjeet voivat muuttua tuhoaviksi pommeiksi.

Kaiken lisäksi eettisyys edellyttää kykyä ajatella uudelleen ja irtautua totutuista ajatusmalleista.

Joskus ajatellaan virheellisesti, että etiikka olisi ennen kaikkea kasa kieltoja. Etiikan tehtävä on auttaa meitä tekemään hyvää. Tutkimuksissa on osoitettu, että eettisesti toimiva yhteisö on hyvinvoiva, motivoitunut ja aikaansaava. Epäeettisyys syö energiaa, hyvä etiikka on voimalataus.

 

Avainsanat: etiikka, eettiset ohjeet, Kultainen sääntö, ajattelutapa