29. joulu, 2017

Ilmastotrauma – ihmiskunnan uusi terveysuhka ja voiko sille mitään

Ilmastonmuutos vaikuttaa psyykeemme, toteaa Sara S. More blogissaan, joka käsittelee ilmastotraumaa.

Viime aikoina on alettu tutkia ilmaston muuttumisen vaikutuksia mielenterveyteen. Uutiset mannerjäätiköiden sulamisesta, lajien sukupuutosta, merten muovisaasteista, se kaikki tunkeutuu tajuntaamme ilman että edes huomaamme sitä.

Sara More viittaa tuoreeseen yhdysvaltalaistutkimukseen Psyykkinen terveys ja muuttuva ilmastomme. Ihminen alkaa reagoida ja oireilla. Sen ilmentymiä ovat konfliktien sysääminen pois mielestä, fatalismi, pelko, avuttomuuden tunne ja periksi antaminen.

Jotkut vaikutukset ovat akuutteja. On shokkitiloja, ahdistusta ja häiriöitä sosiaalisissa suhteissa. Jotkut vaikutukset taas ovat kroonisia, kuten väkivaltainen käyttäytyminen, huoli menetyksistä ja seuraavien sukupolvien elämästä sekä heikentynyt tunne siitä, että voi vaikuttaa omiin asioihinsa. 

Kyseessä on ilmiö, johon meidän on havahduttava. Muutenkin kuin päivittelemällä pimeitä räntätalviamme.

Ensiksikin: tarvitsemme keinoja pitää itsemme suunnilleen selväjärkisinä. On hyvä entistä tietoisemmin pyrkiä tarkastelemaan arkeamme toiveikkaasti. Opettelemme tunnistamaan elämänarvojamme, vaalimme tärkeitä ihmissuhteitamme, panostamme kulttuurikokemuksiin. Teemme kaikkea sitä, joka ennenkin on tehnyt elämän elämisen arvoiseksi.

Toiseksi: annamme aktiivisesti oman panoksemme, jotta maailmasta tulisi parempi. Osuutemme voi olla vähäinen, mutta silläkin on merkitystä planeetalle, kanssaihmisille ja meille itsellemme.

Kipeimmin tarvitsemme sitä, että järjestämme uudella tavalla suhteemme luontoon. Perinteinen suhteemme on erillisyys. Luonto on ulkopuolellamme, ilmastonmuutos on tilastoja, ja jäätiköt ovat kaukana meistä. Käytämme kieltä tavalla, jossa me olemme subjekteja ja planeetta on objekti.

Täysin eri tavalla ovat ajatelleet alkuperäiskansat. Ne näkevät elämänsä yhteytenä Äiti Maahan. Maailma on vuorovaikutusta, jossa ihminen on sekä antava että vastaanottava osapuoli.

Tästä on puhunut Richard A. Bowell Human Evolutary Change -sivuilla. Ihmisen evoluution seuraava vaihe edellyttää uutta suhdetta ympäristöön. Ratkaisut eivät voi enää olla reaktiivisia, yksittäisten ongelmien korjaamista. Tarvitsemme uuden tavan ajatella.

Samaa sanoo Anita Sanchez:  ”Ilmastoratkaisu edellyttää, että ymmärrämme yhteytemme luontoon.” Hän puhuu neljästä voimasta: anteeksianto, yhteys, parantaminen ja toivo.

Upeassa CoPassion-hankkeessa on etsitty myötätuntoa työpaikoille. Oli ilo olla siinä mukana. Globaalilla tasolla tarvitsemme myötätuntoa koko luomakuntaa kohtaan.

Roboetiikka-symposiumissa todettiin syksyllä, että ilmastonmuutosta ei voi ratkaista ilman tekoälyä. Yhtä painokkaasti voimme sanoa, että ratkaisua ei löydy ilman tahtoa ja syvällistä asennemuutosta.

Silloin puhutaan spiritualiteetista, kyvystä nähdä elämä yhtenä kokonaisuutena, ei vain osiensa summana. Siinä yhdistyy sekä ihmisen henkinen terveys että hänen vastuunsa planeetasta.

 

Avainsanat: ilmastonmuutos, ilmastotrauma, spiritualiteetti, mielenterveys, asenne, myötätunto