23. syys, 2017

Myanmar ja rasismin raa'at kasvot

Katselimme televisiosta, kun Myanmarin muslimiväkeä rantautui Bangladeshiin. Kansaa kulki kuin karjaa. Kuin olisi seurannut Avara luonto -ohjelmaa, jossa gnut ja seeprat yrittävät ylittää krokotiileja kuhisevan joen. Sillä erolla, että katselimme ihmisiä.

Tämä inhimillinen katastrofi koskettaa satoja tuhansia ihmisiä. Jälleen näyttää tapahtuvan etninen puhdistus, kansanmurha ja väen ajaminen muualle.

Taustalla on säälimätön rasismi, jonka taustalla puolestaan on valta, erilaisuuden pelko, viha, koston kierre, uskonnollinen ja nationalistinen fanatismi. Jokin näistä tai kaikki yhdessä.

On ajateltu, että rasismin juuret ovat evoluutiossa. Olemme tottuneet pitämään oman heimon puolta ja kokemaan muut ryhmät uhkaavina reviirillemme tunkeutuvina vihollisina. Luontainen selkäydinreaktiomme toiseutta kohtaan on hyökkää tai pakene -reaktio, joka syntyy aivojemme limbisessä järjestelmässä, jota myös liskoaivoiksi kutsutaan.

Evoluutioselitys on uskottava. Mutta ihminen on muutakin kuin biologista viettimassaa.

Kulttuurievoluution tuloksena meille on syntynyt kyky kokea empatiaa, astua toisen asemaan, noudattaa yhteisiä arvoja, hyödyntää kognitiivista ajattelua ja sitoutua yhteiseen hyvään. Harjoittamaan viivästettyjä reaktioita, tutkimaan tilannetta ennen reagointia.

Ihmiskunta on sivistynyt.

Harmi kyllä, sivistyksen kerros on ohut. Monituhatvuotinen kulttuurinen pääoma murenee käsittämättömän helposti, kuten nyt näyttää käyneen Myanmariin vallanpitäjillä, armeijalla ja osalla kansaa.

Myanmarin tilannetta ei pidä rinnastaa kotoiseen muukalaisvastaisuutemme ja vihapuheeseemme. Rinnastan silti. Natsien keskitysleiritkään eivät syntyneet kertarysäyksellä. Joukkohysteria syntyi kuin Karibianmeren hurrikaani, alkoi pienestä, keräsi voimaa ja kehittyi hirviöksi.

Meillä on pitkä matka siihen, että alkaisimme toteuttaa systemaattista vainoa saati etnisiä puhdistuksia. En kuitenkaan ihmettelisi, jos jossain jotkut näkisivät märkiä unia siitä, että pakolaiset raivattaisiin pois maasta.

Rasismi lievässäkin muodossa on niin vakava asia, että sille on myös jatkossa oltava nollatoleranssi.

Sivistys rapautuu ja vihan vietit pääsevät valloilleen, kun ihmiset syrjäytyvät ja alkavat pienissä porukoissa tai sosiaalisen median verkostoissa haaveilla rajamuureista ja puhtaista rotuvaltioista.

Myanmar tarvitsee kansainvälisen yhteisön intensiivisen huomion. Me suomalaiset ja eurooppalaiset tarvitsemme omien yhteisöjemme henkisen tason huoltamista. Määrätietoisesti.

 

Ps. Buddhalaisenemmistöinen Myanmar eli entinen Burma on pinta-alaltaan Kaakkois-Aasian suurin valtio. Vainottu rohingyaväestö asuu lounaisessa Rakhinen rannikko-osavaltiossa. Myanmarilainen rauhannobelisti ja valtiokansleri Aung San Suu Kyi sanoo, että etnistä puhdistusta ei olisi tapahtumassa. Tästä lisää Pauli Juuselan artikkelissa.

 

Ps. 2 Kirkon ulkomaanapu KUA pyytää eettistä lahjaa Myanmarin tapahtumien uhreille. Ks. Hätäapupaketti.

 

Avainsanat: Myanmar, rasismi, etninen puhdistus, kansamurha, evoluutio, kulttuurievoluutio, sivistys