19. maalis, 2017

Viidakkominä ja merkitysminä – ne molemmat ohjaavat meitä

Mikä antaa elämälleni merkityksen? Entä työlleni? Ihmissuhteilleni?

Olin eilen Oskarin ristiäisissä. Hänen pientä elämäänsä katsellessani koin yhteyden universaaliin merkitykseen. Vaikka minulla olisi miten hieno ura ja miten paljon tavaraa, sillä on vain vähän merkitystä sen rinnalla, että maailmaan syntyy lapsia.

Tosin silläkin on merkitystä, että häsläämme arkisten asioidemme kanssa. Tarvitsemme toimeentulon, ruokaa, asioiden järjestämistä ja muuta survival-tekemistä. Suurin osa arkeamme on elämän reunaehtojen varmistamista. Mutta se ei ole kaikki.

Ihmisenä oleminen on enemmän kuin taloutta ja kiirettä. Etsimme elämyksiä, ihmissuhteita, arvostusta, rakkautta, taidetta, ihmettelyä, uskoa ja asioita, joita ei voi mitata rahalla.

Meillä on viidakkominä ja merkitysminä.

Viidakkominä on kuva apinalaumasta, jonka päivät ovat ruuan hankkimista, reviiritappeluita ja seksikumppanin vaanimista, rähinöitä ja tappeluita, välillä kaverin rapsuttamista ja suhteiden lujittamista. Elämän tarkoitusta apinat tuskin pohtivat.

Merkitysminä on kuva ihmisyydestä, kyvystä esittää suuria kysymyksiä, joista tärkeimmät alkavat miksi-sanalla. Miksi olen olemassa? Miksi teen mitä teen? Miksi nousisin ylös tänä aamuna? Mikä on minulle arvokasta?

Meillä kaikilla ovat nämä molemmat minät. Tarvitsemme kumpaakin elääksemme kohtuullisen onnellisina.

Jos minulla on vain merkitysminä ja jätän arkiset asiani rempalleen, olen vaikeuksissa.

Jos minulla on vain viidakkominä, kadotan yhteyden ihmisyyteeni ja taannun primitiiviselle tasolle.

Maailman ongelmat johtuvat siitä, että ylivoimaista valtaa käyttää viidakkominämme. Kuritamme luontoa ahneutemme takia, tärväämme ihmissuhteemme itsekkyytemme tähden, sorramme ihmisryhmiä vallanhalumme ja pelkojemme ajamina ja hukkaamme yhteyden itseemme, kun ei ole aikaa pysähtyä.

Työelämällä on oma viidakkominänsä. Pyöritämme toimintoja, hoidamme asioita, junailemme, järjestämme ja touhuamme ilman, että pysähdymme miettimään, mihin oikeasti pyrimme.

Tässä tulen blogini eetokseen ja paatokseen: työelämän, johtamisen ja politiikan tulee löytää oma merkitysminänsä. Johtajan tärkein kyky on synnyttää yhteisölleen merkityksen kokemus.

Hanki siis elämällesi merkitys. Etsi tekemisellesi tarkoitus. Levitä ympärillesi mielekkyyden kokemuksia.

Tämä on helppo sanoa, ehkä liian helppo. Mutta tämän puolesta haluan taistella.

 

Ps. Keskustelemme näistä teemoista aamupäivällä 3.5., Merkityksen kokemus – työelämän globaali trendi. Olisi upeaa, jos pääsisit mukaan. Olen pohtinut näitä teemoja mm. blogeissani Luopumista ja merkitystä, Merkitys voi kadota ja löytyä ja Merkityksen kokemisen taito.

 

Avainsanat: merkitys, tarkoitus, merkityksen kokemus, työelämä, johtaminen, viidakkominä, merkitysminä

Kuva: Pixabay