26. tammi, 2017

Roboetiikkaa, osa 2. Robotiikka muuttaa meitä.

Mitä seuraa siitä, kun autistinen lapsi kiintyy terapiarobottiin? Kuka kantaa vastuun, jos robotin ohjelmoinnista johtuva virhe aiheuttaa kuolemantapauksen? Mitkä arvot ohjaavat robotiikan kehitystä?

Robotit muuttavat maailmaa ja herättävät kysymyksiä. Monet eettiset teemat odottavat kypsyttelyä ja ratkaisuja. Robottietiikan ensimmäiset säännöt laati Isaac Asimov vuonna 1942 fiktiivisen kirjallisuuden tarpeisiin: 1. Robotti ei saa vahingoittaa ihmisolentoa tai laiminlyönnein saattaa tätä vahingoittumaan. 2. Robotin on noudatettava ihmisolentojen sille antamia määräyksiä, paitsi jos ne ovat ristiriidassa Ensimmäisen pääsäännön kanssa. 3. Robotin on suojeltava omaa olemassaoloaan, kuitenkin siten, että sen toimet eivät ole ristiriidassa Ensimmäisen ja Toisen pääsäännön kanssa.

Myöhemmin laadittiin vielä nollasääntö: 0. Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa tai laiminlyönnein tuottaa ihmiskunnalle vahinkoa.

Maailma ei enää pyöri ilman keinoälyä ja robotteja, ja ne kehittyvät jatkuvasti. On oppivia robotteja ja esineiden internetiä. On teollisuusrobotteja ja on Japanissa kehitettyjä hoito-, apu- ja seurustelurobotteja, kuten Asimo ja Pepper sekä hellyyttävä Paro-hylje. On lääkäri-, analyytikko- ja myyjärobotteja sekä ennen pitkää myös robottiesimiehiä.

Robotiikka vaikuttaa  psyykeemme, yhteiskuntaan, sosiaalisiin suhteisiin, yksityisyyden suojaan, sodankäyntiin, kokonaisiin kulttuurirakenteisiin, kaikkeen.

Miten robotiikka ja tekoäly muuttavat meitä? Miten robotit kykenevät ratkaisemaan monimutkaisia eettisiä kysymyksiä? Miten estetään pahojen robottien luominen? Millainen olisi moraalinen robotti? Uutta lainsäädäntöä tarvitaan, ja se kaikki kysyy etiikkaa.

Roboetiikan (roboethics) ensimmäinen konferenssi järjestettiin vuonna 2004 San Remossa Italiassa, mutta vasta viime vuosina keskustelu robotiikan etiikasta on alkanut käynnistyä, tosin hitaasti. Suomessa puheenvuoroja on käyttänyt esimerkiksi Michael Laakasuo (Eettistä robottia etsimässä). Kansainvälistä keskustelua avaavat Patrick Lin, Keith Abney ja George A. Bekney kirjassaan Robot Ethics. Robotiikkaa ja etiikkaa käsitellään painavasti myös EU-parlamentin tuoreessa mietintöluonnoksessa.

Eettisen ohjeiston robotiikkaa varten ovat luonnostelleet Laurel D. Riek ja Don Howard vuonna 2014 (A Code of Ethics for the Human-Robot Interaction Profession). Siinä korostetaan ihmisarvoa, läpinäkyvyyttä, ennustettavuutta, turvallisuutta, lainsäädännön välttämättömyyttä sekä rasismin välttämistä. Ohjeiston mukaan on huolehdittava siitä, ettei ihmisen ja robotin välille synny kiintymyssuhdetta – robottien antropomorfisia eli ihmismäisiä piirteitä on käytettävä harkitusti.

Etiikassa tärkeää ei ole vain se, mitä pitää välttää. Yhtä tärkeää on tutkia, mitä hyvää voimme saada aikaan. Robotti on ihmiselle peili. Sen edessä voimme kysyä, mikä ihmisyydessä on pysyvintä, arvokkainta ja olennaisinta. Mikä tekee ihmisestä ihmisen? Mitkä arvot ohjaavat meitä?

 

Ps.

Olen kirjoittanut tästä teemasta blogit Kirje robotille ja Robotiikka mullistaa organisaatiot.  Ajankohtaista tietoa kansainvälisestä roboetiikkakeskustelusta löytyy tästä: Can We Balance Ethics With Artificial Intelligence.

Tervetuloa brunssille 3.2. Teemana Älykkäät laitteet tulevat – edessä uusi tapa johtaa.

 

Avainsanat: robotti, robotiikka, roboetiikka, lainsäädäntö, kulttuuri, etiikka, arvot, ihmisyys

Kuva: Pixabay