10. joulu, 2016

Luovuudella hedelmöitetty kaaos. Sitä kutsutaan elämäksi.

Luovuus on enemmän kuin innovaatioita tai taulujen maalaamista. Se on osa arkea. Maailma kehittyy siksi, että olemme luovia. Ongelmia ratkaistaan ja ihmissuhteet kehittyvät, koska on olemassa luovuus.

Martti Lindqvist kuvaa luovuuden syvintä olemusta näin: ”Elämä on luovuudella hedelmöitetty kaaos. Psyyken tasolla luovuus on kykyä kestää sisäistä kaaosta ja hahmottaa sitä mielekkäästi sillä tavalla, että uudenlainen toiminta tulee mahdolliseksi.”

Jokainen meistä on pohjimmiltaan luova. Koska elämme. Joidenkin arkiluovuus hautautuu sääntöjen ja tottumusten alle tai elämän rankkuuteen, mutta heidänkin sisällään on luova ihminen.

On sanottu, että luovuudesta yli 90 prosenttia on tiedon hankkimista, erehtymisten sallimista, virheistä oppimista, kurinalaista työtä, arkista tekemistä ja rutiineja.

Sitten tulee se 10 prosenttia tai jopa paljon vähemmän. Niistä muutamasta prosentista syntyy se pieni ero, joka lopulta erottaa toisistaan maailmanluokan menestyjät ja piirisarjalaiset. Tai arjen selviytyjät ja ne, jotka valitsevat uhriutumisen tien.

Luovuus alkaa siitä, että päästän irti jostain. Se voi olla vaikka sitä, että teen jotain hieman eri tavalla kuin ennen. Reagoin toisin. Poikkean rutiinistani. Teen jonkin päinvastoin. Kyseenalaistan jotain itsestään selvää. Aloitan harrastuksen, jota en ole pitänyt itselleni luonteenomaisena. Otan riskin, aluksi ehkä vain pienen. Teen lumiukon.

Tapoja luovan minän vapauttamiseen on rajattomati. Tarjoan tilaa uudelle. Lakkaan sanomasta:

”Ei enää tässä iässä voi…”

”Mitä muut sanovat, jos teen niin?”

”Olisi hullua, jos minä…”

”Minulla ei ole aikaa…”

”Maineenikin voi kärsiä, jos joku kuulee minun harrastavan laskuvarjohyppyä/napatanssia/runoutta/kitaransoittoa/piirtämistä/karaokea.”

Joskus voi jopa miettiä, mitä sellaista voisin joskus tehdä, jota olen pitänyt kiellettynä. Meillä on pitkiä epäsuotavien asioiden listoja: ravintolailta, uusi vaate kun vanhakin on ehjä, kukkien ostaminen ilman syytä, normaali työaika, nokoset keskellä päivää, puhelimeen vastaamattomuus, oman mielipiteen sanominen ääneen, tunteen ilmaiseminen, koko päivän löhöäminen sängyssä, kolme suklaalevyä kerralla, spontaanin impulssin noudattaminen, intuition käyttö, kiitosten jakaminen.

Voi olla, että joku katsoo sinua hämmästyneenä, kun poikkeat kaavastasi. Entä sitten? Se voi olla tilapäinen poikkeama, rajojen rikkomisen harjoitus. Tai se voi olla lopullinen irtiotto tarpeettomasta kahleesta. 

Luovat ja rutiinista poikkeavat toiminnot tekevät hyvää aivoillemme. Aivot voivat hyvin, kun niillä on työtä.

Mitä voisin tänään tehdä toisin?

 

Avainsanat: luovuus, kaaos, elämä, arkiluovuus, rutiinit

Kuva: Pixabay