4. syys, 2016

Yritykset kantavat vastuuta, mutta monet etsivät porsaanreikiä

Toimivatko yritykset yhteiskuntavastuullisesti? Tähän on kaksi hyvää vastausta.

1.  Yritykset kantavat suuren vastuun. Ilman yritystoimintaa ei olisi nykymuotoista yhteiskuntaa eikä hyvinvointivaltiota. Yritykset työllistävät, pitävät talouden moottorit käynnissä, maksavat veroja, tuottavat innovaatioita. Ellei olisi yrittäjiä, palaisimme ajassa taaksepäin monta sataa vuotta tai ainakin entiseen Neuvostoliittoon.

2. Monet yritykset toimivat tavalla, jota kohtaan voi esittää rajua kritiikkiä. Arvostetutkin yhtiöt ovat kärähtäneet lapsityövoiman käytöstä, huijauksista, spekulaatioista, kelvottomasta henkilöstöpolitiikasta tai kehitysmaan pääomamarkkinoiden sotkemisesta.

Richard I. Lesser, Boston Consulting Groupin pääjohtaja, kiertää puhumassa yritysjohtajille siitä, että yritysten tulee entistä vakavammin ottaa huomioon maailman muutos. Yleinen ilmapiirin kiristyminen ja polarisaatio vaikuttaa isosti myös talouteen.

Lesser toteaa (HS 3.9.2016), että ”kansainvälisten suuryritysten pitää alkaa ottaa uudenlaista ja laajempaa yhteiskunnallista vastuuta, jossa yhteisöjen hyvinvointi nähdään olennaisena osana yritysten menestymistä”.

”Globalisaatiota on harjoitettu osin melko rujolla tavalla siirtämällä tuotantoa halpamaihin miettimättä seurauksia yhteisöille, jotka yhtäkkiä jäävät tyhjän päälle.”

Hyvin puhuttu. Hän vaatii yrityksiä pitämään huolta paikkakunnan työllisyydestä sekä luomaan alihankkijoina toimivien pk-yritysten kanssa paikallisia ekosysteemejä.

Tämän viestinsä kanssa Rich Lesser ei ole yksin. Monet johtavat yritysjohtajat ja asiantuntijat ovat alkaneet puhua jaetusta arvosta (etunenässä Michael E. Porter). Ennen korostettiin yritysten ja valtion erilaisia tehtäviä, nyt puhutaan uudesta työnjaosta ja yhteisestä intressistä. Kyseessä on kaikkien etu.

HS kysyi Lesseriltä myös aggressiivisesta verosuunnittelusta, case Apple ja Irlanti. Tuskin oli yllätys, ettei hän suostunut moittimaan Applea, vaan tyytyi toteamaan, että se on toiminut lakien ja sopimusten mukaan.

Tähän teen reunamerkinnän.

On oikein toimia lakien mukaan. On vastuutonta rikkoa lakia. Toisaalta ei ole erityisen vastuullista, jos noudattaa lain minimiä rimaa hipoen. Ainakaan se ei täytä korkean etiikan tunnusmerkkejä. Yksi etiikkaa kuvaava määre on ”kyky ylittää oma näkökulma” tai ”kyky katsoa asioita laajemmin kuin vain oman edun kannalta”.

Sekä Irlannin valtio että Apple ovat toimineet tavalla, jossa oma hyöty tulee maksimoiduksi. Kyllä, lain mahdollistamalla tavalla, ehkä hyväksikäyttäen epäselvää lainsäädäntöä ja laissa esiintyviä porsaanreikiä.

Archie B. Carroll on esittänyt kuuluisaksi tulleen pyramidimallinsa, joka jakaa yrityksen vastuut neljään tasoon: 1. taloudellinen, 2. juridinen, 3. eettinen ja 4. filantrooppinen vastuu. Eettinen organisaatio ylittää yhteiskunnan edellyttämät minimivaatimukset. Neljäs taso viittaa erityisen esimerkilliseen toimintaan.

Tämän mallin mukaan Irlanti ja Apple tuskin ovat toimineet tavalla, joka ansaitsisi kiitoksemme ja ihailumme.

Uuden ajattelun merkkejä on ilmassa, Suomessakin. Toivottavasti korporaatioiden maailmassa tapahtuu vielä yksi havahtuminen: porsaanreikien hyödyntämisestä kohti vapaaehtoista eettisyyttä.

Ps. Lue myös blogini Etiikka kannattaa.

Avainsanat: yritysvastuu, yhteiskuntavastuu, etiikka, muutos, jaettu arvo, johtaminen, globalisaatio, verosuunnittelu, Apple, Irlanti

 

Kuva: Pixabay